Silkkitehtaalla saimme pikaopastuksen silkin valmistuksesta. Olisi ollut kiva nähdä eläviä toukkia, mutta nyt ei ole mulperipuussa lehtiä, eikä ole toukille syötävää. Keväämmällä voisi käydä tilanteen tarkistamassa. Tehdas on nimittäin aivan lähellä :)
Tässä on linkki silkkisivuille, josta voi tutustua silkin maailmaan tarkemmin.
"Silkki on silkkiperhosen (Bombyx mori) kokongeista kelattua kuitua ja siitä valmistettua kangasta. Raakasilkki koostuu fibroiinista ja serisiinista. Serisiini pehmennetään kuumassa vedessä, minkä jälkeen kuidut kehitään ja kuivatetaan. Kuiduista valmistetaan eri tavoin käsittelemällä erilaisia silkkikankaita.
Silkki on kotoisin Kiinasta. Silkin valmistuksen alkuperä on suhteellisen tuntematon ja tiedot vaihtelevat sen syntyajankohdasta, mutta tiedetään, että Kiinassa värjättyjä silkkejä käytettiin jo 3000 eaa ja aiemminkin. Tarinan mukaan silkin keksi vahingossa eräs prinsessa, jonka teehen silkkitoukka putosi. Kiinalaiset säilyttivät silkinteon salaisuuden ajanlaskun alkuun saakka.
Silkin valmistus säilyi Kiinan keisarillisen hovin salaisuutena kolmetuhatta vuotta. Se oli merkittävä tulolähde Kiinalle, koska siitä maksettiin painostaan kultaa. Silkkikauppa alkoi Shang-dynastian aikaan n. 1700 eaa. Rooman valtakunnan aikoihin (Han-dynastian aikaan) Silkkitie oli jo voimissaan ja sitä kautta Eurooppaan tuotiin idästä kallisarvoisia ylellisyystuotteita: mausteita, kankaita ja värjäysaineita. Tuolloin silkin valmistus tunnettiin jo myös Intiassa. Silkkitien avulla silkkituotteet levisivät kaikkialle silloiseen maailmaan - ainakin niille, joilla oli sitä varaa hankkia tai niille, jotka silkkiä saivat ryövättyä. Mm. viikinkijäännöksistä on löytynyt kermeksellä värjättyä silkkiä.
Erään tarinan mukaan silkin valmistuksen salat levisivät, kun eräs prinsessa, joka oli naitettu Itä-Turkestaniin, salakuljetti silkkiperhosen kokongeja hiuksiinsa piilotettuna, jotta saisi silkkiä uudessa kotimaassaan. Itä-Turkestanista kaksi syyrialaismunkkia kuljetti 536 mulperipuunsiementä ja kokongeja ontoissa bambukepeissään Konstantinopoliin."
Kuvissa silkkipeiton valmistusta. Ahkerat kädet vetävät toista sataa silkkikerrosta päällekkäin. On varmasti miellyttävät unet peiton alla.
Ja sitten vain valmista ostamaan...
Me ostimme silkkilakanat. Peiton hankinta jäi vielä...pitää varmaan laivakontti laittaa...
Ja tietysti huiveja löytyi vähän jokaiseen kokoon ja makuun.
Silkin suloisin terveisin Maria
4 kommenttia:
Silkkistä elämää siellä ;)
Uskon sen, että pitää laivakontti laittaa! En tiedä voisinko olla hankkimatta oikeaa silkkipeittoa, silkki on niin ihana luonnonmateriaali, kuten villa, ei mikään synteettinen vedä niille vertoja! Olipa kiinnostava postaus, kiitos tästä. Miten kiehtovaa, että voitte käydä katsomassa toukkia mutustelemassa mulperipuun lehtiä. Muistan joskus käyneeni entisellä silkkitehtaalla Etelä-Ranskassa, kun siellä yritettiin aikoinaan tuloksetta kehittää silkintuotantoa.
Riitta ja Saila, välillä todellista silkkielämää, mutta kyllä väliin on jotain muutakin ;)
Oli mielenkiintoinen paikka tuo silkkitehdas. En milloinkaan ole tuollaista nähnyt, mutta nytpä sekin on sitten oikeasti nähtyi. Kankaan kudonta olisi myös mukava nähdä, mutta se on toisessa tehtaassa.
Silkkipeiton hankinta vielä harkinnassa...
Nyt saa Suomestakin! SiMei Silk Helsingissä, Viiskulmalla:
https://www.cityshops.eu/fi/simei_silk/
Lähetä kommentti