Jouluaatto

 Aattoaamun tunnelmaa Vaahteramäen kettiössä. Risto sytytti uuniin valkean ja minä kynttilöihin. Aamupuuro odottaa nuorisoa ja sitä ihan pienintä...

 

 Adventtikynttilät saavat palaa, JOULU ON NYT!

 Ensin tontunpuuro manteleineen, luumusoppa ja suolaisena pororullat.

Jälkiruokana marenkijäädykekakku aamukahvin kera. Herkullisen kakun ohje täältä Kinuskikissan blogista.

Melkoinen kinuskikissa on tässäkin, joka nauttii lämmöstä mamman tekemän peiton alla :)

 

Joulupostia vartioivat muistot Saksan ajoilta:

pähkinänsärkijä, Nussknacker ja

Räuchermännchen.

 Porttivahtina olkipukit, jo vuosia toimessaan seisoneet, mutta saavat onneksi huilia 11 kuukautta vuodestamme.

Valkeat hahtuvat hiljaa leijaa
ylitse maan ja ylitse puun.
Kuuran kourissa seisoo kuuset
kullassa talvisen aamunsuun.

Lumiset näreet kuin pienet tontut
vaeltaa valkeissa vaipoissaan
hämyssä sinisen jouluaamun
metsien kirkkoon korkeaan.

Hiljaisuus siellä urkuja soittaa
puitten humina virsinä soi
lumien kristallikynttilät loistaa
akkunat kultaa aamunkoi.

Kattona kirkon on sininen taivas
ikuiset hongat on pilarejaan
purppuraviitassa aurinko astuu
alttarille sen messuamaan.

Alttarina on luminen vaara
hartaana seisoo maa ja puu
lävitse valkeain hahtuvain hiljaa
metsässä aamu kirkastuu.

Tämän Lauri Pohjanpään runon myötä onnellista ja siunattua Joulua Teille!

Maria

Hääjuttuja ja muotikuvauksia

Tämä neitonen sulhasensa (joko ihan oikean tai kuvitellun) kanssa oli kuvattavana Piang Jiang Lulla, kanavakadulla.  Näitä kuvauksia oli pitkin matkaa kanavan varrella...

 

Sunnuntaiaamuna ajoi tällainen ilmestys hotellimme respan eteen. Oli hääautolla vähän pituutta.

 

Englannin kielen taito ei vain valitettavasti ole parhaimmasta päästä:
Nyt on mennyt sekaisin, että mitenkäs päin se tämä piti laittaakaan...  :D  :D Onneksi edessä ollut kyltti sentään oli oikein!

Jinji Laken laitureilla ja rantapuistoissa tapaa joka kerta kuvattavia. Tällä kertaa sää oli mahtavan tyyni...järven pinta antoi kuviin hyvän taustan. 

             Hääauton koristuksia yllä ja meidän pöydällä tällä hetkellä:

                     
                                      Mansikkakausi on parhaimmillaan...

Mansikan makuisin terveisin Maria

ODOTTAVAN AIKA

 

Kyllä kissat osaavat nauttia olemisestaan ja olemattomuudestaan. Näin joulun kiireiden alla luin uusimmasta Kotiliesi-lehdestä (nro 22) Jaakko Heinimäen kolumnin. Siinä on ajatusta jokaiselle!

 

Heinimäki kirjoittaa: " Entä jos tänä adventtina opettelisi odottamaan ja varaisi aikaa vaikka joka päivä kymmenen minuuttia pienelle adventtimietiskelylle. Säännöllisesti, joka päivä, tietyllä kellon lyömällä. Istuisi alas, sytyttäisi kynttilän ja olisi kymmenen minuuttia hiljaa.  Jos kymmenen minuuttia tuntuu kohtuuttoman pitkältä ajalta olla tekemättä mitään järkevää, voi aloittaa kolmella minuutilla ja lisätä sitten aikaa, jos siltä tuntuu. Eikä kynttiläkään ole välttämätön. Istuisi vain ja hengittäisi keskittyneesti ja rauhallisesti sisään ja ulos. Siinä hengitellessään voi vaikka mielessään sanoa, hengityksen tahtiin: Tervetuoloa- joulun lapsi, ja antaa tuon ajatuksen elää sielun pohjalla omaa elämäänsä."

                                               Sytytän kynttilän...

ja kuuntelen tulen rätinää ja olen, niinkuin meidän Minni, joka löytää somat lämpöiset kolot olla ja nukkua ja seurata sieltä elämää.
Minullahan on nyt ollut rauhallinen syksy tämän käteni takia, liike on hidastunut ;)
Meille joulu tulee tänän vuonna hissuksiin...
Haluan antaa tämän ajatuksen Sinullekin, joka hikeä pyyhit otsaltasi...

HOOSIANNA

                    
                       Nyt sytyämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa...

 

             1. adventtisunnuntain kahvipöydässä.

Leppoisaa sunnuntain jatkoa ja odotuksen tunnelmaista alkavaa viikkoa,

ASTUMME ADVENTTIIN

                   
                                        Koti kutsuu joulun tulla.

 

Ja hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen...

                      Tonttumuori tepsuttaa Latu-monoilla!

                   Adventin kynttilät syttyvät yksi kerrallaan.

Lämmöllä