sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

VALKOISTEN LAKKIEN PÄIVÄ

Perheemme, läheisemme ja ystävämme olemme saaneet nauttia nuortemme hienoista suorituksista, viettää lakkiaisia, ammattiin valmistumista ja peruskoulun päättöjuhlaa.

Juhlat alkoivat perjantaina nuoren herran ylioppilas- ja merkonomijuhlalla. Hän suoritti siis kaksoistutkinnon. Onneksi juhlat oli järjestetty perjantaiksi, joten pääsimme myös tyttäremme juhlaan, joka oli lauantaina.

Tässä kuvia perjantain juhlavimmista hetkistä. (Olen luvannut perheelleni, etten heidän kuviaan laita blogiini, mutta nyt teen siinä poikkeuksen. He ovat kuvansa tänne äidin päiväkirjaan ansainneet!)

Ensin ylioppilastutkintotodistus ja onnittelut lukion rehtorilta.
Sitten lakki ja kukka ja onnentoivotus.
Seuraavana, jo lakitettuna ylioppilaana, vielä merkonomin tutkinnon todistus.
Nuoremme lakki on yhdistetty ylioppilas-merkonomin lakki. Merkonomin lakissa on harmaa raita ja harmaa tupsu. Hieno!
Äidin onnitteluhalaus! ...sitä äidin onnea ja tunnetta...varmaan tiedätte...
Juhlat jatkuivat lauantaina Oulun tuomiokirkossa. Kirkkotarhan pilvikirsikatkin olivat juhla-asuissaan!

Ihana tyttäremme saa ylioppilastutkintotodistuksen lukion rehtorilta ja onnen toivotukset.

Sitten luokanvalvoja ojentaa kauniin valkoisen lakin onnittelujen kera.

Niiaus ja kiitos juhlaväelle.
                
                           Juhlat jatkuivat kotona...

                Rungollinen marketta toivotti juhlavieraat tervetulleeksi!

Olkaa hyvät ja nauttikaa pöydän atimista!






Se päivä oli kukkien, onnittelujen, valkoisten kirjekuorien, lahjojen, hymyjen, herkkujen, juhla-asujen, korkokenkien ja onnenkyynelten päivä.

Päivänsankareilla on vuosi ikäeroa. Syy, miksi juhlat järjestyivätkin yhtäaikaa, on nuoren herran vaihto-oppilasvuosi  Australiassa. Ihana, että lapsemme kokevat monet asiat samaan aikaan. Molemmat saivat ajokortinkin kuukauden sisällä :)   He ovat kasvaneet kuin kaksoset perheessämme.

Onnea, menestystä ja siunausta Heidän elämäänsä edelleenkin!

Tämän Veikko Polameren runon kuulimme yhdessä juhlapuheessa. Tässä teille kaikille vanhemmille sen ihanat, puhuttelevat ajatukset:


Sinä päivänä,
kun lapsesi on lähdösssä,
kun pesän risukasan reuna vähän huojahtelee
sen siinä tepastellessa ja oikoessa lentimiään,
katso ettet sano:
jää kotiin, et sinä vielä osaa mitään.
Sinä päivänä muista -
lähdön ja rohkaisun hetki,
hetki joka ei toistu.


Kiitos rakkaat sukulaisemme ja ystävämme, kun olitte osa juhlaamme!

Juhlista onnellinen äiti

9 kommenttia:

Villa Haikara kirjoitti...

Oi mikä juhlapöytä ja kukkaloisto :)
Onnittelut kaikille osallisille hienoista saavutuksista!

Maria kirjoitti...

Villa Haikaraan ja Intianmintulle kauniit kiitokset!

Intianminttu, se käsityötukku on Taalinnassa Karnaluks. Osoite on muistaakseni Hermanni 1. Sijaitsee Valge Majassa. Ison valkoisen talon edessä tarvitaan rohkea sukellus rappukäytävään ja toisen siiven toisesta kerroksesta paikka löytyy. Paikka on niin näkymätön, ettei sinne todellakaan löydä vahingossa. Karnaluks onkin tukkumyyjä, joten ei asiakkaita olekaan tarkoitus pongata näyteikkunoilla. Suosittelen lämpimästi :)

Maria kirjoitti...

Vielä Intianmintulle, kiitos uudesta lukijastani! :)

Maikki kirjoitti...

Onnea koko perheelle! Ihana päästä kurkistamaan nuorten juhlapäivään!

Maria kirjoitti...

Maikki, Tervetuloa lukijakseni!
Kiitos! Juhlapäivä oli ihana ja se merkitsi nuorille niin paljon, toki meille vanhemmillekin. Nuorten juhlat ovat elämää kannattavia, eteenpäin vieviä, kuten tiedät, muitaakseni olet opo :)

Sirkka kirjoitti...

Oi lämpimät Onnen halaukset Onnittelu toivotuksineen...!! Oikein paljon Onnea ja menestystä elämässä, aivan mahtavan ihanaa,
Onnea Onnea!!
Kaunista!

Maria kirjoitti...

Sirkka, monet kiitokset! Nuorten saavutukset ja virstanpylväät ilahduttavat!

Irene kirjoitti...

Onnea äidille!
On juhlan aika, kun kaiken ponnistelun jälkeen saa painaa lakin hiuksilleen.
Samalla pitkä taival tulee määränpäähänsä ja nuori astuu oman elämänsä ohjaimiin.
Äidin rooli muuttuu...helpottuu.

Maria kirjoitti...

Kiitos Irene! Olet aivan oikeassa, äidin rooli muuttuu, mutta en tiedä helpottuuko se, ehkä...nuori on kyllä valmis ottamaan elämänsä ohjat käsiin, joskus ehkä liiankin innokas. Väliin tarvitaan vahvistusta äidiltä ja isältä, teenkö näin vai näin.

Elämä vie eteenpäin!