torstai 27. lokakuuta 2011

HUONEKUUSI Araucaria heterophylla


Huonekuuseni pääsi tuvan pöydälle. Näin syksyn pimetessä ja joulun hiipiessä on kiva fiilistellä huonekuusella. Kesän kuusi on seissyt kuistilla vähän viileämmässä (valitettavasti vähän huonommalla hoidolla). Mutta eipä onneksi ole huonoa tykännyt ; )




Kun kuusen alle ei aivan vielä ilmesty lahjoja, niin somistelinpa sitä muuten. Käpyjä, kynttilöitä ja tuoksua.






Vuosia vanhat neilikka-appelsiinit kaivoin myös "joulukaapista" tuoksumaan pöydälle. Minusta noista appelsiineista tulee sitä hienompia mitä vanhempia ne ovat. Joskus jossakin ranskalaisessa kukka-kaupassa ihmettelin ihania luomuksia. Vastauksesksi sain, että älä heitä neilikka-appelsiineja pois, vaan kuivata ne. Ja niinpä sitten tein työtä käskettyä. Ja nyt minullakin alkaa olla samanlaisia ihanuuksia!

Edelleenkin nautin lukemisesta, kun juuri muuta ei saa tehdä, mitä nyt pientä hissuttelua -- KOTOILUA  : )

Tässä tällä hetkellä luvun alla oleva sarja. Terttu Autereen kirjat. Kivoja, historian havinaan kuviteltuja tarinoita. Suosittelen niitäkin, kenellä vain on lukemisen puutetta.





Edelleenkin lukemista päätyökseen tekevä


9 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Kylläpä onkin kaunis huonekuusi! Olen alkanut vähän himoitsemaan tuollaista, vaikka tilaa ei ole, kun huoneet ovat pienet ja lasikuistikin rakennetaan vasta ehkä viiden vuoden kuluttua...
Hieno on myös kuivatettu neilikka-appelsiinisi. Ei olisi tullut mieleenikään kuivattaa, mutta nyt kun ajattelen, niin tietysti!
Ja aivan ihana tuo keraaminen käpy/ananas. Todella kaunis!
Mukavia sairaslomapäiviä toivotellen, vaikka ne eivät kai yleensä mukavia ole... mutta niin mukavia kuin suinkin, toivotan.

Riitta Sinikka kirjoitti...

Voi miten ihana kuusi!!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana asetelma hienon huonekuusen seurana<3 Toivottavasti kätesi tulee pian kuntoon,mulla reistailee selkä...Tunnelmallista syksyn jatkoa Vaahteramäkeen.
Toivottelee Tiina,se pionihullu puutarhaunelmineen,anonyyminä menee nyt kommentit läpi

Vaahtera-Maria kirjoitti...

Saila: Kiitos! Sairaslomalaisena ainakin vielä viikon. Eiköhän tämä tästä hissuksiin helpota. Huonekuusi on minustakin ihana. Kieltämättä se ei ole mikään pieni kasvi, tarvitsee oman tilansa, mitä enemmän tilaa ympärillä sen uljaampi se on. Mutta hanki sitten sinne kuistille :) Minullakin yleensä kuusi on kuistilla, mutta nyt siirsin peremmälle. Kunnes taas oikea iso joulukuusi vie tilan.
Neilikka-appelsiinit on jänskä ykstyiskohta, tuoksuvat kivasti. Ja kuivattuna, niinpä, miksi ei.
Ananas/käpy on muisto myös vuosien takaa. Välillä esillä vaälillä kaapissa...

Riitta-Sinikka: Kiitos! Myös minun mieleeni.

Tiina: Kiitos! Voi sinua, koitahan saada selkäsi kuntoon! Tuntuu, että siellä täällä reistailee, kellä käsi, kellä jalka, kellä selkä...mutta mehän emme anna periksi! Taistellaan itsemme kuntoon! Tunnelmallista syksyn jatkoa myös sinulle! (miskihän kommentoinnit eivät aina onnistu, outoa, että vasta anonyyminä...)

Irene kirjoitti...

Sinä siellä somistat ja kaunistat kotiasi.
Onpa kauniin näköistä!
En tiennytkään, että noita neilikka-appelsiineja voi kuivattaa. Taidan laitaa itsekkin kuivumaan.

Vaahtera-Maria kirjoitti...

Kiitos Irene! Jotain mieltä virkistävää pitää tehdä. Muuten kipu vie kokonaan.

Kuivaappa vaan jouluappelsiinit, niin niistä saa vuosien ihanuudet!

Leena Lumi kirjoitti...

Huonekuusessa on jotain ikityylikästä!

Kiitos vinkistä: Nyt minäkin teen neilikka-appelsiineja.

elämäni matkat... kirjoitti...

Hieno asetelma ja ihana tuo huonekuusi, tahtoo kans sellaisen!
Tuo appelsiinineilikka-vinkki oli ihan uutta tietoa, kiitos siitä. Olen aina vipannut heti menemään.... Tyhmä minä....
Tsemppiä kädellesi toivoo toinen käsipotilas, yritän huomenna mennä töihin kokeilemaan...

Vaahtera-Maria kirjoitti...

Leena Lumi ja Elämäni matkast: Kyllä vain, huonekuusi on hieno, ikityylikäs!
Kuivattakaa toki ihmeessä neilikka-appelsiinit, niiden väri muuttuu kauniiksi ja tuoksu syvenee.

Elämäni matkat, koitahan saada kätesi kuntoon, niin minäkin!