maanantai 30. elokuuta 2010

Terveisiä Italiasta

Ihan pakko lämmitellä helteisillä Pisan ja Firenzen matkan kuvilla. Näitä katsellessa muistaa, että kyllä se kesä vielä tulee takaisin tai siis uudelleen.

Lensimme Pisaan, vuokrasimme automobiilin ja sitten ajelimme pitkin autostradoja ja vähän pienempiäkin teitä.  Ensin Firenzeen:
Palazzo veccio on Firenzen kaupungintalo.  Tämä palatsi-linnake sijaitsee Piazza della Signorialla ja on yksi kaupungin kauneimmista ja vaikuttavimmista rakennuksista patsaineen.
 Onhan tuolla Daavidilla ainakin iso käsi :D :D  Kyllä se Michelangelo oli taitava...ei voi kun ihmetellä niitä patsaita siellä.

Firenzen Duomokin oli ihan näkemisen arvoinen ulkoa ja sisältä.


Tuttua katukuvaa Vespoineen.


Ponte Veccio, keskiaikainen Arno-joen ylittävä silta. Siis kuuluisa kullanmyyntisilta. Täynnä korukauppoja tänäkin päivänä.


Matkamme jatkui Cortonaan, vähän etelämmäs. Ja löysimme sieltä etsimämme: Frances Mayesin Italian kodin, Bramasolen. Oli aika vaikuttavaa, nähdä se nyt tässä silmien edessä, kun hänen kaikki kirjat olen lukenut. Ja jännityksellä seurannut talon remontoimista.

Firenzessä piti muistaa silitellä pronssista villisikaa, niin pääsee takaisin uudelleen.

Ja lopuksi Pisan torni:
Kuka sitten Italian matkaa suunnitteleekin, niin voinpa suositella :)

perjantai 27. elokuuta 2010

TUNNUSTUS, KIITOS MÄNTYLÄN AILALLE!

Lukiessani toisten tunnustuksia, oli monessa kohdin ajatus, että tuollainenhan minäkin olen. Eli johtopäästös: samalla tavalla tuntevat, ajattelevat, käyttäytyvät jne. ihmiset lukevat toistensa blogeja :) Sehän on selvä, samankaltaisuus vetää puoleensa, he löytävät toisensa, ihana niin! Teidän "kanssabloggaajien" muassa on lystiä kirjoitella ja samalla seurailla, mitä itse kullekin kuuluu.

Mutta, ne seitsemän tunnustusta tulevat tässä:

1. Olen mahdoton tavaran kerääjä. Koluan kaupunkien outletit ja antiikkimyymälät.

2. Ympärilläni pitää olla kaunista. Niin, tiedättehän, eihän se aina ole mahdollista, ja se välillä ahdistaa. Mutta mitä enemmän elämää näkee, sitä herkemmin kauneutta löytää pienistäkin asioista. Murunen keittiön pöydällä voi ollakin kaunista ;)

3. Haaveeni on päästä asumaan johonkin lämpimään, missä ei olkaa kolota eikä polvea pakota.

4. Lapset (omat ja muiden) ovat lähellä sydäntäni. Voi kuinka herkästi heidät unohdetaan eurojen alle, vaikkapa päivähoitoasioissa: suuret lapsiryhmät päiväkodeissa, liian vähän aikuisen syliä ja kuuntelevaa korvaa ja tukevaa olkapäätä, mihin nojata.

5. Tykkään reissata ympäri tellustamme, saa uusia ulottuvuuksia ja huomaa, että elämäähän on muuallakin kuin kotomaassamme. Olen kuiten isänmaallinen, mutta sehän onkin jo toinen asia.

6. Odotan aina sunnuntaiaamua, kun ei ole kiire mihinkään. Lepopäivä ON lepopäivä.

7. ja lopuksi haave, joka toivottavasti jossain vaiheessa näkee päivän valon: 
     pieni maatila, jossa voin toteuttaa puutarhaunelmiani ja se maatila ei sijaitse V -vyöhykkeellä! :D
Tämä siksi pienellä, kun se on niin uskomaton haave, että tuskin uskallan sitä tuoda julki.

Tunnustukset eivät ole mitenkään missään järjestyksessä, kirjoitin vain, missä järjestyksessä tuli mieleen.

Ja eteenpäin lähteviin tunnustuksiin palaan myöhemmin...

Elokuun yö on tumma ja täynnä tunnelmaa, sytytetään kynttilä ja annetaan sen valaista!

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Pidennetty viikonloppu Lahden taakse



Ja tästähän sitä lähdetään liikkeelle, kun Viroon mennään. Ensimmäisiä asioita, mikä on erilaista kuin meillä pohjoisempana: haikaran pesä.

Matkamme jatkui sisämaata kohti aivan Venäjän rajan tuntumaan, Peipsin rannoille, kaunista, kaunista...
Ihana ja tunnelmallinen majapaikka ja majapaikan aamiaisleivät kera viiriäisen munien, NAM.

Sitten auton keula kohti Tarttoa.



Ja ajelimme vieläkin etelämmäs, aina Latviaan asti, päämääränä Riika. Kiva oli nähdä niitäkin maisemia.
                  Monipuolinen ruokapaikka Riiassa: LIDO.
Suosittelen!Vaivaa vain runsauden pula :)

            Tyytyväisiä matkalaisia vatsat täynnä hämärtyvässä illassa.

                                    Lidon sisustusta sisältä ja ulkoa.
                                                    Hieno takka.

                                Perinteiset verhot, kirjontaa ja koruja.

                                      Juga eli vesiputous.

                                         Tyylikkäitä istutuksia, mutta...
                                 Älä astu nurmikolle! Ärge astu murul!

           Riian joulukuusi kesäasussaan.

Matka vei veronsa niin nuoremmalta kuin vanhemmaltakin. Näin väsynyt oli nuorimmainen reissaaja lentoasemalla. Lähtö viivästyi koneen teknisten ongelmien takia, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin!


                                           AURINKOISTA SYKSYÄ!


perjantai 13. elokuuta 2010

VENERETKI KESKELLE PIELISTÄ


Kuvia veneretkeltä, mökiltä muutaman kilometrin päähän Kukkapurkkisaarelle. Saari on keskellä Pielistä. Ihana pikkuinen saari, kuten kuvasta näkee. Saarella kasvaa vain muutamia puita ja sianpuolukkaa. Rannassa on aivan upeita pyöreitä kiviä. Ja vesi USKOMATTOMAN LÄMMINTÄ! Upeinta kesälomaa :)

Kesä jatkuu vielä! Nauttikaamme kesästä, tänäänkin oli hellelukemat...


Terveisin